Irlanti sijaitsee länteen Iso-Britanniasta. Irlantiin kuuluu useita saaria, mutta Englanti omistaa ison lohkon Irlannista, Pohjois-Irlannin. Irlanti on tasavalta jonka presidentti on Michael D. Higgins. Irlanti itsenäistyi vuonna 1949. irlannin asukasluku on 4 722 028.
4.Ilmakehässä on monta kerrosta joita on Troposfääri, Stratosfääri, Mesosfääri, Ionosfääri, Termosfääri, Eksosfääri. Auringosta tulee maahan sähkömagneettista säteilyä joka heijaustuu siroamalla, pilvistä ja maasta sekä imeytyy maanpintaan ja meriin, ilmakehän molekyyleihin, pölyyn ja pilviin.
5. Irlanti sijaitsee länsi-ja lounaistuulten ja ferrelin solun alueella.
6. vesikehä eli hydrosfääri merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä, suurin osa on merissä makeana vetenä ja vain 3% on makeaa juotavaa vettä. vettä on pinta- ja pohjavetenä. vesi kiertää eri muodoissa hydrologisessa kierrossa:
7. Maapallon pinnasta yli 70% on merten peitossa. Ne jaetaan valta-ja sivumeriin. Valtameriä ovat tyynimeri ,atlantti, intian valtameri, eteläinen jäämeri ja jäämeri. Sivumeriä ovat esim. Välimeri, karibianmeri, itämeri, mustameri, pohjanmeri.merten syvin kohta on mariaanien hauta. Merissäkin on kerroksellinen rakenne kuten ilmakehässä lämmin kerros pinnassa sen jälkeen termokliini ja sitten kylmä. Merivesi liikkuu koko ajan merivirrat ovat pysyviä pinnansuuntaisia virtauksia jotka syntyvät samaan suuntaan puhaltavien pasaati ja länsituulten vaikutuksesta. MeriVirrat luokitellaan kylmiin ja lämpimiin. Kylmät virtaavat päiväntasaajaa päin ja lämpimät navoille. Kumpuaminen aiheuttaa pystyvirtauksia jotka tuovat ravinteita pintaan ja luovat hyviä kalastuspaikkoja. tuulet synnyttävät aaltoja kuten ristiaallokko ja hyökyaallot. Aallot syntyvät kun tuulen kitka vaikuttaa riittävästi vedenpintaan ja rikkoo veden pintajännityksen ja siitä vielä paremmin kiinni ja aallot kasvaa vielä enemmän. Kun aallot tulevat lähemmäs rantaa ne lyhenevät ja muuttuvat korkeammiksi kun ne ovat riittävän korkeita niin aallon harja rikkoutuu ja aaltoa kutsutaan sitten tyrskyksi. Irlantia ympäröi atlantti Ja golfvirta tuo irlantiin lämpöä. .
8. Sateet syntyvät pilvessä.kun ilma nousee ylöspäin se jäähtyy ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi. veden määrää ilmassa voidaan mitata kahdella tavalla absoluuttisesti eli grammoina per kuutiometri tai suhteellisesti eli prosentteina siitä miten paljon ilma maksimissaan vettä pidättää. sade voi syntyä pilvessä kahdella tavalla, törmäys-yhdistymisprosessissa jossa pilvipisarat törmäilevät toisiinsa ja kasvat kunnes putoavat maahan tai jääkideprosessissa jossa pilven yläosa jäähtyy n. 15 asteeseen ja pilvipisarat jäätyvät ja niihin kerääntyy vesihöyryä joka härmistyy sen pinnalle kunnes jääkide putoaa. sadetyyppejä on kolme konvektiosade joka syntyy kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa joka lämmittää sen yläpuolella olevaa ilmaa joka nousee nopeasti korkealle ja siitä muodostuu kumpu- ja ukkospilviä jotka voivat pidättää paljon vettä sisällään, tai orografinen sade eli vuoristo sateet jotka syntyvät kun merellinen kostea ilmavirta kohtaa vuoren rinteen ja alkaa kohoamaan ja viilenemään ja ilman kosteus tiivistyy sateiksi vuoren meren puoliselle seinämälle ja kuiva ilma ylittää vuoren ja lämpenee vuoren toisella puolella, ja rintamasateita joita esiintyy sykloneissa kylmä ja lämpimän ilman kohtaus paikoissa lämpimän ilman kohdissa pitkäkestoisia ja heikkoja ja kylmän ilman kohdalla voimakkaita kuurosateita. maailman sateisimmat kohdat sijaitsevat päiväntasaajan matalapaineen kohdalla. merivirrat aiheuttavat sateita ja kuivuutta vuoden ajasta riippuen.
8. Sateet syntyvät pilvessä.kun ilma nousee ylöspäin se jäähtyy ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai härmistyy jääkiteiksi. veden määrää ilmassa voidaan mitata kahdella tavalla absoluuttisesti eli grammoina per kuutiometri tai suhteellisesti eli prosentteina siitä miten paljon ilma maksimissaan vettä pidättää. sade voi syntyä pilvessä kahdella tavalla, törmäys-yhdistymisprosessissa jossa pilvipisarat törmäilevät toisiinsa ja kasvat kunnes putoavat maahan tai jääkideprosessissa jossa pilven yläosa jäähtyy n. 15 asteeseen ja pilvipisarat jäätyvät ja niihin kerääntyy vesihöyryä joka härmistyy sen pinnalle kunnes jääkide putoaa. sadetyyppejä on kolme konvektiosade joka syntyy kun aurinko lämmittää voimakkaasti maanpintaa joka lämmittää sen yläpuolella olevaa ilmaa joka nousee nopeasti korkealle ja siitä muodostuu kumpu- ja ukkospilviä jotka voivat pidättää paljon vettä sisällään, tai orografinen sade eli vuoristo sateet jotka syntyvät kun merellinen kostea ilmavirta kohtaa vuoren rinteen ja alkaa kohoamaan ja viilenemään ja ilman kosteus tiivistyy sateiksi vuoren meren puoliselle seinämälle ja kuiva ilma ylittää vuoren ja lämpenee vuoren toisella puolella, ja rintamasateita joita esiintyy sykloneissa kylmä ja lämpimän ilman kohtaus paikoissa lämpimän ilman kohdissa pitkäkestoisia ja heikkoja ja kylmän ilman kohdalla voimakkaita kuurosateita. maailman sateisimmat kohdat sijaitsevat päiväntasaajan matalapaineen kohdalla. merivirrat aiheuttavat sateita ja kuivuutta vuoden ajasta riippuen.
9.sää On ilmakehän hetkellinen tila , sään tekijöitä ovat lämpötila, pilvisyys, sademäärä, tuulen nopeus ja suunta, ilmanpaine auringon säteily. Sää havaintojen ja sääennustusmallien perusteella meteorologit laativat sääennusteen. Euroopan säätä on vaikea ennustaa pitkällä aikavälillä liikkuvien matalapaineiden eli syklonien takia. Syklonit syntyvät kun kylmä ilmamassa kohtaa lämpimän ja lämmin ilma nousee hitaasti kylmän päälle ja kielekkeen kärkeen syntyy matala paine.lämpimän rintaman sääilmiöitä ovat pilvisyys, tasaiset ja pitkäaikaiset sateet ja kylmällä sadekuurot ja ukkospuuskat. Ennen pitkään lämmin ilma nousee ylös koska kylmä rintama liikkuu nopeammin ja tässä okluusiorintamassa esiintyy vielä heikkoja sateita mutta ilmamassojen erot ovat jo tasoittuneet. Syklonit alkavat yleensä Atlantilta ja loppuvat Barentsin merelle. Säällä on myös ääri-ilmiöitä joilla tarkoitetaan normaalista poikkeavia myrskyjä, tulvia, helteitä, kuivuusjaksoja, rankkasateita, poikkeuksellisen rankkoja lumisateita ja jäätäviä olosuhteita.
10. Ilmastolla tarkoitetaan säätä ja ja sen vaihteluita pitkällä aikavälillä. ilmastoon vaikuttaa etäisyys päiväntasaajasta ja merestä, korkeus merenpinnasta ja merivirrat ja tuulet. Ilmastot jaetaan yleisesti meri-,manner ja väli-ilmastoihin tai koon mukaan mikro-,meso ja makroilmastoihin. Köppenin luokituksessa jaetaan maapallo ilmastovyöhykkeisiin, trooppisiin-, kuiviin-, lauhkeisiin-, viileisiin ja jääilmastoihin. Irlanti kuuluu lauhkeaan ilmavyöhykkeeseen. Ilmastodiagrammit laaditaan keskilämpötilan ja keskimääräisen sademäärän mukaan. el nino ja la nina ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiö aiheutuu syvänveden hitaista virtauksista ja niiden aiheuttamista muutoksista pintavesien lämpötiloissa ja ilmakehässä. ne esiintyvät noin neljän vuoden välein ja ilmenevät selkeimmin tyynenmeren alueen tuulien ja merivirtojen muutoksina. normaali tilanteessa merivirrat tuovat sateita australiaan ja indonesiaan, el nino tilanteessa virrat kääntyvät ja tuovat sateet peruun ja kuivuutta australiaan. la nina on tämän vastakohta eli australiassa voimakkaita sateita ja perussa kuivaa ja viileää. el ninosta ja la ninasta käytetän yhdessä nimitystä ENSO. atlantti värähtelee ja vaikuttaa fennoskandia ilmastoon, siitä käytetään nimitystä NAO.
11. kasvihuoneilmiö on muuttanut paljon maapallon ilmastoa esim nostanut keskilämpötilaa 33 celsiusta, joten ilma sitä maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. maapallolla on ollut satojen miljoonien vuosien pituisia lämpöjaksoja jolloin lämpötila on ollut 5-10 astetta nykyistä korkempi. maapallolla on ollut 5 glasiaalikautta eli jääkausiaikaa joidenka pituus vaihtelee kymmenistä sataan miljoonaan vuoteen. maapallo on soikea ja sen akselin kulma muuttuu jota kutsutaan prekessioksi. 65 miljoonaa vuotta sitten oli yksi mullistavimmista muutoksista kun asteroidi osuin meksikon alueelle ja viilensi maapallon ilmastoa niin paljon, että suuri osa maapallon eliöistä kuoli siihen, ihmiset ovat voimistaneet kasvihuoneilmiötä vapauttamalla ilmakehään runsaasti hiilidioksidia ja metaani,otsoni,dityppioksidi, ja hiilivetyjä, fluori ja bromiyhdisteitä myös vesihöyry on kasvihuonekaasu. fossiilisten polttoaineiden käyttö on 18-kertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana joka edesauttaa kasvihuone ilmiötä. tämä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja sateiden lisääntymistä ja jäätikön sulamista joka nostaa merenpintaa. ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös merivirtoihin kuten sulattamalla grönlantia se heikentää golfvirtaa. IPCC kerää yhteen maailmalla tehtävät ilmastonmuutostutkimusten tulokset ja tekee niistä parhaan mahdollisen arvion tulevasta kehityksestä. jos kaikki kasvihuonepäästöt lopetettaisiin heti niin silti ilmaston lämpeneminen jatkuisi kymmeniä vuosia, joten se tekee ilmaston lämpenemisen estämisestä hidasta. kiinassa ja intiassa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vielä jyrkässä kasvussa. kioton sopimus on merkittävin maailmanlaajuinen toimi ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, siinä jokaiselle maalle on asetettu hiilidioksidipäästö taso joka tulee saavuttaa..
.
13 biosfääri muodostuu sinne missä ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät.
11. kasvihuoneilmiö on muuttanut paljon maapallon ilmastoa esim nostanut keskilämpötilaa 33 celsiusta, joten ilma sitä maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. maapallolla on ollut satojen miljoonien vuosien pituisia lämpöjaksoja jolloin lämpötila on ollut 5-10 astetta nykyistä korkempi. maapallolla on ollut 5 glasiaalikautta eli jääkausiaikaa joidenka pituus vaihtelee kymmenistä sataan miljoonaan vuoteen. maapallo on soikea ja sen akselin kulma muuttuu jota kutsutaan prekessioksi. 65 miljoonaa vuotta sitten oli yksi mullistavimmista muutoksista kun asteroidi osuin meksikon alueelle ja viilensi maapallon ilmastoa niin paljon, että suuri osa maapallon eliöistä kuoli siihen, ihmiset ovat voimistaneet kasvihuoneilmiötä vapauttamalla ilmakehään runsaasti hiilidioksidia ja metaani,otsoni,dityppioksidi, ja hiilivetyjä, fluori ja bromiyhdisteitä myös vesihöyry on kasvihuonekaasu. fossiilisten polttoaineiden käyttö on 18-kertaistunut viimeisen sadan vuoden aikana joka edesauttaa kasvihuone ilmiötä. tämä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä ja sateiden lisääntymistä ja jäätikön sulamista joka nostaa merenpintaa. ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös merivirtoihin kuten sulattamalla grönlantia se heikentää golfvirtaa. IPCC kerää yhteen maailmalla tehtävät ilmastonmuutostutkimusten tulokset ja tekee niistä parhaan mahdollisen arvion tulevasta kehityksestä. jos kaikki kasvihuonepäästöt lopetettaisiin heti niin silti ilmaston lämpeneminen jatkuisi kymmeniä vuosia, joten se tekee ilmaston lämpenemisen estämisestä hidasta. kiinassa ja intiassa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vielä jyrkässä kasvussa. kioton sopimus on merkittävin maailmanlaajuinen toimi ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, siinä jokaiselle maalle on asetettu hiilidioksidipäästö taso joka tulee saavuttaa..
.
12 maaperässä on kolme kerrosta turve, savi ja
moreeni. maaperä ja kallioperä muodostavat maankamaran. maaperä koostuu
lajitteista joita ovat lohkareet, kivet, sora, hiekka, hieta, hiesu ja
savi ja ne lajitellaan raekoon mukaan. maalajit jaetaan kivennäis- ja
eloperäisiin maalajeihin kivennäismaalajit syntyvät rapautumalla ja
eloperäiset maatuneista eläinten ja kasvien jäännöksistä. maannos on
maaperän yläosan kerroksellinen rakenne. maannoksia ovat podsoli,
latosoli ja mustamulta.
Irlannin suuri keskialanko on kalkkikiveä, jota peittää jäätiköiden jälkeensä jättämä savi ja hiekka.
Irlannin suuri keskialanko on kalkkikiveä, jota peittää jäätiköiden jälkeensä jättämä savi ja hiekka.
Vuoristoisten
rannikkoalueiden geologinen rakenne on hyvin vaihteleva. Etelässä
vuoret koostuvat vanhasta punaisesta hiekkakivestä. Jokilaaksoissa on
kalkkikiveä. Galwayssa, Mayossa,yleisiäalissa, Downissa ja Wicklowssa
vuoret ovat pääasiassa graniittia.
Irlannin koillisosassa on suurimmaksi osaksi basalttiylätasankoa.
.13 biosfääri muodostuu sinne missä ilma, vesi ja maaperä yhdistyvät.
Jokaisella eliöllä on sille optimaaliset elinolosuhteet. Kasvit joilla on samanlaiset kasvupaikka vaatimukset muodostavat kasviyhdyskuntia, nämä muodostavat muiden eliöiden ja elottomien tekijöiden eli abioottisten kanssa biomeja. Biomien levinneisyys alueet seuraavat yleensä ilmastovyöhykkeiden rajoja.
Irlanti sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä jotrn siellä sijaitsee lehtimetsiä tähän vyöhykkeeseen kuuluu keski eurooppa, pohjois amerikan itäosat, kiinan pohjois osat ja japani niitä sijaitsee myös chilessä ja uudessa seelannissa. Selkeät vuoden ajat ja tasainen ympärivuotinen sademäärä, yleisiä puita euroopassa on tammi, vaahtera, jalava, saarni Ja lehmus jotka ovat jaloja lehtipuita. aasiassa ja amerikassa metsät ovat runsas lajisempia. Lehtimetsävyöhyke soveltuu hyvin viljelyyn joten alueet ovat tiheästi asuttuja. Varsinaisia metsiä ei enää oikein ole koska ne on raivattu pelloiksi ja ne ovat lähinnä puupeltoja.
14. kun maapallo syntyi se oli aluksi kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nostivat meteori pommitukset ja sen sisäisten radioaktiivisten aineiden hajoaminen, kun lämpötila nousi raskaammat alkuaineet rauta ja nikkeli sulivat ja alkoivat vajota kohti maapallon sisäosia ja työnsivät keveitä aineita samalla pintaan, näin syntyi maan kerroksellinen rakenne. meteori pommituksen päätyttyä maapallon alkoi jähmettyä kivikehä, litosfääri. maapallon sisärakenteessa on kolme pääkerrosta ydin, vaippa ja kuori. maapallon sisäytimen rauta ja nikkeli ovat kiinteitä vaikkakin yli 5000-6000 astetta kuumia koska ytimessä on 3 miljoonaa kertaa suurempi paine ilmanpaineeseen verrattuna. ulkoydin on sulaa ja on liikkeessä sisäytimen ympärillä ja luo sähkövirtoja ja nämä luovat maapallon magneettikentän. n. kerran miljoonassa vuodessa maapallon navat vaihtavat paikkaa, tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta todennäköisesti magneetti kentän navat menevät epäjärjestykseen ja risteävät ulkoytimen satunnaisten virtausten takia. alavaippakerros muodostuu piin ja hapen yhdisteistä ja raudan happiyhdisteistä ja on enimmäkseen kiinteää. ylävaippa muodostaa vaihtumisvyöhykkeen. vaippa kerroksessa tapahtuu radioaktiivista hajoamista, mikä tuottaa lämpöä epätasaisesti joka aiheuttaa astenosfäärissä konvektiovirtauksia. kuori on kiinteää kiveä joka kelluu vaipan päällä ja mantereinen kuori on muodostunut pääosin piistä ja alumiinista ja suurilta osin graniitista. mereinen kuori on uhoempi kuin mantereinen ja koostuu basaltti kivestä ja raskaampaa kuin mantereinen sen yleisimmät alkuaineet ovat pii ja magnesium. astenosfääri luo "juuret" vuorille kun se painuu sen painosta alaspäin tai kun vuori kuluu niin nousee ylöspäin tätä kutsutaan isostasiaksi. maapallo kuorikerros koostuu useista laatoista jotka olivat alussa yhdessä ja ovat sittemmin erkaantuneet konvektiovirtausten niitä kuljettaessa ja kasaantuvat taas kaukana tulevaisuudessa. mannerlaatat voivat erkaantua, törmätä, liikkua sivusuunnassa tai pystysuunnassa.
15.maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista eli erilaisista kemiallisista yhdisteistä. malmimineraalit sisältävät metalleja. maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää kun kallio rapautuu niin rapautuneet kivet kulkeutuvat mereen ja kuluvat vuosien saatossa siellä kunnes saapuu vaippaan ja sulaa jähmeään vaippaan ja sieltä purkautuu tulivuoresta ja jähmettyy vuoreen jne. magmakivet jaetaan pinta- ja syväkiviin, syvä kivet ovat kovassa paineessa ja niistä tulee tiiviitä ja ne jähmettyvät hitaasti esim. graniitti, pintakivet syntyvät tulivuorten purkauksista ja laavavirroista, on huokoista ja kevyitä ja jähmettyvät nopeasti. vuorten poimutusta (orogeniaa) tapahtuu litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeissä. kun laatat törmäävät suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, tätä kutsutaan metamorfoosiksi eli muuntuneiksi kivilajeiksi. kivi saattaa sulaa osittain, mutta yleensä pysyy kiinteänä. yleisiä muotoja ovat liuskeisuus ja suuri raekoko esim. gneissi. vesi, tuuli ja jäätiköt kuljettavat kallioperästä rapautunutta ainesta, joka kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi eli maalajikerrostumiksi. yleensä sedimentit kerrostuvat merten ja järvien pohjalle ja voi kerääntyä jopa kilometrien korkuisiksi ja silloin ylemmät kerrokset painavat alemmat kerrokset sedimenttikiviksi ja tätä prosessia kutsutaan diageneesiksi. sedimenteistä voi löytää myös fossiileja.
16. vulkanismi eli tuliperäinen toiminta tarkoittaa ilmiötä, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu magmana eli laavana myös kuumat lähteet ja kaasupurkaukset kuuluvat vulkaanisiin ilmiöihin. tulivuoria on kahta päätyyppiä kerros- ja kilpitulivuoria, kerrostulivuoret ovat kartion muotoisia ja rinteet jyrkkiä ja koostuvat laavan ja vulkaanisen tuhkan kerroksista, esiintyy yleensä mannerlaattojen alityöntö vyöhykkeillä. kerrostulivuorten sitkeä piitä sisältävä laava luo kerrostuliuvorten kraatterin suulle kovan kuoren tai laavatapin, joka alla paine pääsee kasaantumaan kunnes lopulta paine räjäyttää tapin tieltään ja silloin tapahtuu räjähdyspurkaus jolloin vulkaanista tuhkaa ja kaasuja nousee korkealle jopa stratosfääriin asti ja ympäristöön leviää tefraa, lapilleja ja maahan satava tuhka kovettuu tuffiksi joka on huonoa viljelymaata kunnes se vanhenee. räjähdys purkaus voi tuhota tulivuoren kärjen jolloin tulivuori romahtaa tyhjentyneeseen magmasäiliöön. romahtanutta tulivorta kutsutaan kalderaksi ja siihen muodostuu yleensä kalderajärvi. tulivuoren rinteillä voi myös tapahtua kaasupurkauksia jotka luovat pyroklastisia pilviä. vesuvius ja fuji ovat kerrostulivuoria. kilpitulivuoret koostuvat basalttisesta, emäksisestä laavasta joka on juoksevampaa ja hyvin virtaavaa. kilpitulivuoret ovat loivarinteisiä ja laakeita ja syntyvät merellisiin laattojen saumakohtiintai kuumie pisteiden päälle. purkaukset ovat rauhallisia ja tapahtuu vain jos vettä pääsee purkautumiskanavaan. purkauksissa laava voi suihkuta maanpinnan yläpuolelle tuliverhoina. kilpitulivuori on esim. mauna loa. supertulivuoret voivat vapauttaa purkauksessa yli 1000 kuutiokilometriä kiviainesta eli tuhat kertaa enemmän kun keskimääräinen tulivuori. supertulivuoret sijaitsevat kuumien pisteiden päällä mutta eivät sulata maankuorta maanpinnalle asti joten kuoren alle pääsee syntymään painetta jolloin purkaus tapahtuu räjähdysmäisesti. supertulivuoret purkautuvat harvemmin kuin 10000 vuoden välein ja aiheuttavat täydellistä paikallista tuhoa, viime supertulivuoren purkaus tapahtui 26500 vuotta sitten uudessa-seelannissa. rakopurkaukset tapahtuvat hautavajoamien alueilla ja kuumien pisteiden päällä ja ovat joskus aiheuttaneet joukkosukupuuttoja. maanjäristyksiä aiheutuu tulivuorista ja mannerlaattojen törmäyksistä ja kun ne juuttuvat toisiinsa ja kun jännitys laukeaa niin kallioperä rikkoutuu. maanjäristyksiä voi myös syntyä maaperän vanhojen jännitys tilojen.esim. maankohoamisen alueilla.
14. kun maapallo syntyi se oli aluksi kuuma planeetta, jonka lämpötilaa nostivat meteori pommitukset ja sen sisäisten radioaktiivisten aineiden hajoaminen, kun lämpötila nousi raskaammat alkuaineet rauta ja nikkeli sulivat ja alkoivat vajota kohti maapallon sisäosia ja työnsivät keveitä aineita samalla pintaan, näin syntyi maan kerroksellinen rakenne. meteori pommituksen päätyttyä maapallon alkoi jähmettyä kivikehä, litosfääri. maapallon sisärakenteessa on kolme pääkerrosta ydin, vaippa ja kuori. maapallon sisäytimen rauta ja nikkeli ovat kiinteitä vaikkakin yli 5000-6000 astetta kuumia koska ytimessä on 3 miljoonaa kertaa suurempi paine ilmanpaineeseen verrattuna. ulkoydin on sulaa ja on liikkeessä sisäytimen ympärillä ja luo sähkövirtoja ja nämä luovat maapallon magneettikentän. n. kerran miljoonassa vuodessa maapallon navat vaihtavat paikkaa, tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta todennäköisesti magneetti kentän navat menevät epäjärjestykseen ja risteävät ulkoytimen satunnaisten virtausten takia. alavaippakerros muodostuu piin ja hapen yhdisteistä ja raudan happiyhdisteistä ja on enimmäkseen kiinteää. ylävaippa muodostaa vaihtumisvyöhykkeen. vaippa kerroksessa tapahtuu radioaktiivista hajoamista, mikä tuottaa lämpöä epätasaisesti joka aiheuttaa astenosfäärissä konvektiovirtauksia. kuori on kiinteää kiveä joka kelluu vaipan päällä ja mantereinen kuori on muodostunut pääosin piistä ja alumiinista ja suurilta osin graniitista. mereinen kuori on uhoempi kuin mantereinen ja koostuu basaltti kivestä ja raskaampaa kuin mantereinen sen yleisimmät alkuaineet ovat pii ja magnesium. astenosfääri luo "juuret" vuorille kun se painuu sen painosta alaspäin tai kun vuori kuluu niin nousee ylöspäin tätä kutsutaan isostasiaksi. maapallo kuorikerros koostuu useista laatoista jotka olivat alussa yhdessä ja ovat sittemmin erkaantuneet konvektiovirtausten niitä kuljettaessa ja kasaantuvat taas kaukana tulevaisuudessa. mannerlaatat voivat erkaantua, törmätä, liikkua sivusuunnassa tai pystysuunnassa.
15.maapallon kuori ja kivet muodostuvat pääosin mineraaleista eli erilaisista kemiallisista yhdisteistä. malmimineraalit sisältävät metalleja. maapallolla syntyy jatkuvasti uutta kallioperää kun kallio rapautuu niin rapautuneet kivet kulkeutuvat mereen ja kuluvat vuosien saatossa siellä kunnes saapuu vaippaan ja sulaa jähmeään vaippaan ja sieltä purkautuu tulivuoresta ja jähmettyy vuoreen jne. magmakivet jaetaan pinta- ja syväkiviin, syvä kivet ovat kovassa paineessa ja niistä tulee tiiviitä ja ne jähmettyvät hitaasti esim. graniitti, pintakivet syntyvät tulivuorten purkauksista ja laavavirroista, on huokoista ja kevyitä ja jähmettyvät nopeasti. vuorten poimutusta (orogeniaa) tapahtuu litosfäärilaattojen törmäysvyöhykkeissä. kun laatat törmäävät suuri paine ja korkea lämpötila muuttavat alkuperäisten kivilajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, tätä kutsutaan metamorfoosiksi eli muuntuneiksi kivilajeiksi. kivi saattaa sulaa osittain, mutta yleensä pysyy kiinteänä. yleisiä muotoja ovat liuskeisuus ja suuri raekoko esim. gneissi. vesi, tuuli ja jäätiköt kuljettavat kallioperästä rapautunutta ainesta, joka kerrostuu painanteisiin sedimenteiksi eli maalajikerrostumiksi. yleensä sedimentit kerrostuvat merten ja järvien pohjalle ja voi kerääntyä jopa kilometrien korkuisiksi ja silloin ylemmät kerrokset painavat alemmat kerrokset sedimenttikiviksi ja tätä prosessia kutsutaan diageneesiksi. sedimenteistä voi löytää myös fossiileja.
16. vulkanismi eli tuliperäinen toiminta tarkoittaa ilmiötä, jossa maansisäinen kuumuus purkautuu magmana eli laavana myös kuumat lähteet ja kaasupurkaukset kuuluvat vulkaanisiin ilmiöihin. tulivuoria on kahta päätyyppiä kerros- ja kilpitulivuoria, kerrostulivuoret ovat kartion muotoisia ja rinteet jyrkkiä ja koostuvat laavan ja vulkaanisen tuhkan kerroksista, esiintyy yleensä mannerlaattojen alityöntö vyöhykkeillä. kerrostulivuorten sitkeä piitä sisältävä laava luo kerrostuliuvorten kraatterin suulle kovan kuoren tai laavatapin, joka alla paine pääsee kasaantumaan kunnes lopulta paine räjäyttää tapin tieltään ja silloin tapahtuu räjähdyspurkaus jolloin vulkaanista tuhkaa ja kaasuja nousee korkealle jopa stratosfääriin asti ja ympäristöön leviää tefraa, lapilleja ja maahan satava tuhka kovettuu tuffiksi joka on huonoa viljelymaata kunnes se vanhenee. räjähdys purkaus voi tuhota tulivuoren kärjen jolloin tulivuori romahtaa tyhjentyneeseen magmasäiliöön. romahtanutta tulivorta kutsutaan kalderaksi ja siihen muodostuu yleensä kalderajärvi. tulivuoren rinteillä voi myös tapahtua kaasupurkauksia jotka luovat pyroklastisia pilviä. vesuvius ja fuji ovat kerrostulivuoria. kilpitulivuoret koostuvat basalttisesta, emäksisestä laavasta joka on juoksevampaa ja hyvin virtaavaa. kilpitulivuoret ovat loivarinteisiä ja laakeita ja syntyvät merellisiin laattojen saumakohtiintai kuumie pisteiden päälle. purkaukset ovat rauhallisia ja tapahtuu vain jos vettä pääsee purkautumiskanavaan. purkauksissa laava voi suihkuta maanpinnan yläpuolelle tuliverhoina. kilpitulivuori on esim. mauna loa. supertulivuoret voivat vapauttaa purkauksessa yli 1000 kuutiokilometriä kiviainesta eli tuhat kertaa enemmän kun keskimääräinen tulivuori. supertulivuoret sijaitsevat kuumien pisteiden päällä mutta eivät sulata maankuorta maanpinnalle asti joten kuoren alle pääsee syntymään painetta jolloin purkaus tapahtuu räjähdysmäisesti. supertulivuoret purkautuvat harvemmin kuin 10000 vuoden välein ja aiheuttavat täydellistä paikallista tuhoa, viime supertulivuoren purkaus tapahtui 26500 vuotta sitten uudessa-seelannissa. rakopurkaukset tapahtuvat hautavajoamien alueilla ja kuumien pisteiden päällä ja ovat joskus aiheuttaneet joukkosukupuuttoja. maanjäristyksiä aiheutuu tulivuorista ja mannerlaattojen törmäyksistä ja kun ne juuttuvat toisiinsa ja kun jännitys laukeaa niin kallioperä rikkoutuu. maanjäristyksiä voi myös syntyä maaperän vanhojen jännitys tilojen.esim. maankohoamisen alueilla.
18.eroosio: kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen, aallokon tai jään kuljettaessa rapautumistuotteita paikasta toiseen. luonnossa virtaava vesi on eniten pinnanmuotoja tasaava voima joka kuljettaa irtonaista maa-ainesta mereen ja muodostaa jyrkkärinteisiä v-laaksoja. kun joki virtaa ja kuljettaa ainesta sen sivuista se alkaa kiemurrella ja sitä kutsutaan meanderoinniksi ja kun joki tuo irtainta maa-ainesta mereen, joen suuhun syntyy suisto eli delta ja samalla joki lajittelee aineksen sen koon mukaan. kuivan maan suistoja kutsutaan sandureiksi. aallokko syntyy kun tuuli aiheuttaa vesimolekyyleihin pystyliikkeen ja mitä voimakkaampi tuuli sitä korkeampia aaltoja ja rantaan tullessaan aallot murtuvat. aallokot kuluttavat eniten niemiä koska aallot murtuvat niissä. aaltojen iskiessä rantaan hiekka ja sora kuluttavat rantaan loven joka kun on riittävän suuri yllä oleva maa-aines romahtaa mereen ja siitä syntyy rantatörmä. haffi syntyy kun virtaus tuo maa-ainesta rannan suuntaisesti ja luo pitkän särkän jonka taakse muodostuu pitkä särkkä. tuuli kasaa hiekkasärkkiä ja dyynejä rannalle. kuivilla alueilla tuuli kuluttaa kallioperästä pehmeimmät kivilajit. jolloin kovimmat kivilajit jäävät ja siitä syntyvät sienikalliot. tuuli kuljetti jäätikön kasaamien tulvatasanteiden aineksen ja loi ravinteikkaita lössejä.
19. jäätikköeroosio tarkoittaa jäätikön kuluttamaa kallioperää. laaksojäätiköksi kutsutaan jäätikköä joka liukuu laaksoja pitkin rinnettä alas kuluttaen samalla kallioperää ja muodostaen u-laaksoja. mannerjäätikössä on paljon enemmän ainesta ja liukuu jäänjakaja alueelta murskaten kalliota ja silottaen pintoja. samalla kun jää kuluttaa kallioperää se kuljettaa moreenia mukanaan ja kasaa sitä sopiviin paikkoihin. drumliinit syntyvät kun jäätikkö vyöryy kallioytimen ylitse kallio kovertaa jäähän kolon joka täyttyy pohjamoreenista. silokalliot syntyvät kun jäätiköt alla olevan hienompi aines hioo kalliot sileiksi jäätikön tulosuunnan puolelta. jäätikkö voi myös kuljettaa siirtolohkareita pitkiä matkoja. kun jäätikkö suli sen alla menevät joet kuljettivat paljon irtainta ainesta jäätikön alta ja keräsi, lajitteli ja kasasi eri lajitteita. harjut syntyivat kun jäätikön alaiset joet toivat jäässä olevaan halkeamaan maa-ainesta. supat muodostuivat kun jäätiköstä jäi lohkare maahan ja painoi siihe kuopan ja lopulta suli ja jätti kuopan jonka pohjalla on yleensä lampi. reunamuodostumat ovat jäätikön reunanmukaisia harjanteita ja jäävät maahan kun jäätikkö alkaa sulamaan ja on työntänyt edessään maamassaa ja on jättänyt sen siihen. jäätikkö painoi myös kallioperää alaspäin joka alkaa nousta kun jää sulaa sen päältä pois ja tämä aiheuttaa rantaviivojen siirtymisiä.
19. jäätikköeroosio tarkoittaa jäätikön kuluttamaa kallioperää. laaksojäätiköksi kutsutaan jäätikköä joka liukuu laaksoja pitkin rinnettä alas kuluttaen samalla kallioperää ja muodostaen u-laaksoja. mannerjäätikössä on paljon enemmän ainesta ja liukuu jäänjakaja alueelta murskaten kalliota ja silottaen pintoja. samalla kun jää kuluttaa kallioperää se kuljettaa moreenia mukanaan ja kasaa sitä sopiviin paikkoihin. drumliinit syntyvät kun jäätikkö vyöryy kallioytimen ylitse kallio kovertaa jäähän kolon joka täyttyy pohjamoreenista. silokalliot syntyvät kun jäätiköt alla olevan hienompi aines hioo kalliot sileiksi jäätikön tulosuunnan puolelta. jäätikkö voi myös kuljettaa siirtolohkareita pitkiä matkoja. kun jäätikkö suli sen alla menevät joet kuljettivat paljon irtainta ainesta jäätikön alta ja keräsi, lajitteli ja kasasi eri lajitteita. harjut syntyivat kun jäätikön alaiset joet toivat jäässä olevaan halkeamaan maa-ainesta. supat muodostuivat kun jäätiköstä jäi lohkare maahan ja painoi siihe kuopan ja lopulta suli ja jätti kuopan jonka pohjalla on yleensä lampi. reunamuodostumat ovat jäätikön reunanmukaisia harjanteita ja jäävät maahan kun jäätikkö alkaa sulamaan ja on työntänyt edessään maamassaa ja on jättänyt sen siihen. jäätikkö painoi myös kallioperää alaspäin joka alkaa nousta kun jää sulaa sen päältä pois ja tämä aiheuttaa rantaviivojen siirtymisiä.
Hyvää työtä Oskari!
VastaaPoistaLisää kuvien alle osoitteet sivuille joista olet ne lainannut!
Ope
Hienoa jälkeä!
VastaaPoistaLaita noihin kuviin vielä lähteet!
Heikki